Sanotaan, että rehellisyys maan perii ja onhan siinä perää. Hyviä asioita tapahtuu yleensä, jos kertoo koko totuuden alusta alkaen, eikä päätä valehdella tai kertoa puolitotuuksia.
Tämä vitsi on loistava todiste siitä! En tiedä onko se totta vai tarinaa, mutta mielestäni sillä ei ole väliä – lopun opetus sai minut nauramaan ääneen!
Siksi minulla oli myös kova halu jakaa se kanssasi! Nauruhan tunnetusti pidentää ikää – ja jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!
Lakimiehet Lasse ja Pertti jumahtivat matkalla Ouluunn hirvittävään lumimyrskyyn. Heillä ei ollut muuta vaihtoehto kuin pyytää yösijaa kaukana edessä häämöttävältä maatilalta.
Kaikeksi onneksi maatilalla asui mukava 81-vuotias nainen.
Yösydännä Pertti kuuli Lassin nousevan sängystään ja hiipivän vanhan rouvan makuuhuoneeseen.
Muistatko?
Pertti ei maininnut asiasta mitään, ennen kuin viisi kuukautta myöhemmin hänelle yhtäkkiä saapui kirje.
Hän otti käsin kirjoitetun kirjeen mukaansa ja meni tapaamaan kollegaansa.
– Muistatko sen yön, kun jäimme keskelle lumimyrskyä ja hiivit sen vanhan naisen luo?, Pertti kysyi pidätellen naurua.
– Muistan, Lasse vastasi häpeissään, koska hän oli naimisissa.
– Sanoit olevasi minä, etkö sanonutkin?
– No joo, sanoin… Esittelin itseni sinuna, Lasse sanoi huolestuneena ja tivasi:
– Miksi kysyt?
Vitsi jatkuu kuvan jälkeen.
Pertti loisti kuin aurinko.
– Koska vanha rouva on kuollut – ja olen perinyt koko tilan ja 500 000 euroa.
Älä epäröi jakaa tarinaa, jos se sai hymyn huulillesi!
